Etusivu   Koirat  Kuvat  Pennut  Pentueet  Info  Uutiset  Questbook Linkit

SHEPMATE'S KENNEL

Yksi ensimmäisistä toiveistani lapsena oli saada koira. Toiveeni toteutui ollessani kahdeksan-vuotias, tuolloin taloon tuli shipperke herra Sonny Boy, tuttavallisesti Piki. Siitä lähtien en ole ollut koiraton hetkeäkään, enkä usko, että tulen koskaan olemaankaan. Aktiivinen koiraharrastukseni on siis tähän mennessä kestänyt noin 26 vuotta.

Opiskelin Kuopion Yliopistossa eläintieteen laitoksella luonnontieteiden maisteriksi ja tällä hetkellä suoritan jatko-opintoja, tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto.

Työskentelen Keski-Pohjanmaan Maaseutuopiston Kennellinjalla lehtorina, joten omat opintoni ovat toistaiseksi taka-alalla.

Perheeseeni kuuluu tällä hetkellä kolme koiraa, avomies, Juha Pulliainen sekä vuonna 2005 syntynyt Pihla tyttö ja vuoden 2008 mallia oleva "Erkki"-poika.

Minun suhtautumiseni ja ajatusmaailmani koiran kasvatukseen ovat melko tiukkoja. Olen työni puolesta ollut kahdeksan vuotta päivittäin tekemissä erilaisten koiria kasvattavien ja käyttävien tahojen kanssa ja tätä kautta olen tutustunut koirien maailmaan suhteellisen laajalta pohjalta.  

 

Tiedän varmasti sen, että maailmassa ei ole sellaista koiraa, joka olisi kaikin puolin täydellinen. Tämä ei oikeuta sairaiden ja viallisten ja sairaiden koirien jalostuskäyttöä, mutta jokaisen kasvattajan tulisi olla mahdollisimman rehellinen ja avoin omien koiransa taustojen ja ongelmien suhteen, jolloin jokainen pennunostaja ja kasvattajakollega voi turvallisin mielin tehdä omia päätöksiään, jotka pohjautuvat todelliseen tilanteeseen eikä asioiden kaunisteluun ja peittelyyn.

Australianpaimenkoiran tulisi olla ensisijaisesti työkoira, joka paimentaa ja vartioi /puolustaa omaisuuttaan ja laumaansa. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että australianpaimenkoira ei välttämättä sovi kaikille ihmisille. Hyvä aussie ei ole helppo lemmikki, sillä on potentiaalia olla hyvä työkoira eli se tarvitsee keskimääräistä enemmän tekemistä ja toimintaa, jota saadessaan se toki on myös erinomainen lemmikki. Sohvalle hyvä aussie ei sovi.

Kasvatustyössäni tulen olemaan rehellinen ja avoin, tämä luultavasti maksaa minulle muutamia pennunkyselijöitä ja joku saattaa hyökätä kasvatustyötäni vastaan. Toivon kuitenkin, että avoimuus ja rehellisyys heti alkuvaiheessa tuottaa tulosta, meillä ei ole luurankoja kaapissa, ainakaan niin, että niistä itse tiedettäisiin. Meiltä ei siis saa täydellisen tervettä koiraa täydellisen terveistä linjoista, mutta parhaani teen, jotta jokainen meiltä lähtevä pentu on tarkoin suunnitelluista ja pohditusta yhdistelmistä, joilla jokaisella on jokin tarkoitus tulevaisuudessa.

Joskus voi olla hankalaa myöntää, että oma, kallis ja vaivalla hankittu jalostuskoira ei olekaan juuri sitä mitä hait, ehkä sillä on jokin pieni vika, jota muut eivät havaitse...houkutus käyttää tällaista koiraa voi olla suuren suuri. Hyvä kasvattaja kykenee rehellisesti myöntämään epäonnistumisensa ja jättämään kasvatustyöstään pois yksilöt, jotka eivät ole soveltuvia jalostukseen, hyvä kasvattaja myös jakaa tietonsa muiden koiran omistajien ja kasvattajien kanssa.

Hyvä kasvattaja keskittyy jalostustyössään koiriensa terveyteen, toimivuuteen ja luonteeseen ja tekee kaikkensa näiden asioiden säilyttämiseksi rodussa ja omissa kasvateissaan.

Pyrin olemaan hyvä kasvattaja ja tavoitteenani on säilyttää tämä upea rotu monipuolisena, toimivana ja terveenä työ- ja harrastuskoirana!

Hanna-Mari Laitala FM, Hamina 2008

Kuva Ninni Koso